Kolmisen viikkoa sitten tarkastettiin Markus Rissasen Kuvataideakatemian tohtorintutkinnon opinnäyte Basic Forms and Nature, From Visual Simplicity to Conceptual Complexity. En ole vielä saanut teosta luettavakseni mutta tilaisuudessa heräsi monenlaisia ajatuksia. Päällimmäisenä niistä oli se, miten käänteiseltä Rissasen taiteellinen maailma vaikuttaa suhteessa useimpiin Kuvataideakatemiassa aiemmin tarkastettuihin tohtorintutkintoihin. Rissasen maalaustaidetta on alusta saakka leimannut eräänlainen kuivakka kaavamaisuus. […]
Kiiltokuvista herkkiin havaintoihin
TAIDE 3/2017 Kuvan kevät 2017 Tämänvuotinen versio Kuvataideakatemian lopputyönäyttelystä jakaantuu Kuvataideakatemian omiin gallerioihin, väliaikaiseen lisätilaan sekä Ham-kulmaan Tennispalatsissa. Valmistuvia taiteen maistereita on kaikkiaan neljäkymmentäkuusi. Tällainen vuosittainen määrä maan korkeimmasta opinahjosta on pienessä maassa kohtuuttoman suuri ja kattaa sitä paitsi vain murto-osan eri laitoksista vuosittain valmistuvista taiteilijoista. Vaikutukset ovatkin selkeästi nähtävissä kokonaisuudessa, joka ensi näkemän ilahduttavan […]
Om paradoxer i konstens värld
Ny Tid 2/2017 Förundran är något av det mest oumbärliga för ett meningsfullt liv. Förmågan att uppmärksamma också det som annars lätt passerar obemärkt kan inte överskattas. Att stilla observera är förutom djupt tillfredsställande även behövligt för att undfly vanan och komma till insikt. Till synes små upptäckter skapar en grund ur vilken allt annat […]
Ihmettelyä käsitteellisin ja runollisin keinoin
TAIDE 2/2017 Ajattelijat ja taiteilijat ovat kautta aikojen löytäneet sijaa pohdinnoilleen luonnossa kulkiessaan. Luonnon henkimä muuttuvainen pysyvyys ja aistimukset siellä ovat aiheinakin olleet tärkeimpiä taiteen historiassa. Tämän päivän taiteessa luonnon kuvaaminen esteettisestä näkökulmasta alkaa olla harvinaista, siihen suhtaudutaan pikemminkin erittelevän tarkastelun kohteena. Kontemplaatio ja ihmettely ovat vaihtuneet ympäristöpoliittisiksi kannanotoiksi ja luonnosta kannetaan huolta suhteessa sen […]
Ham markkinointikiihkon vallassa
TAIDE 6/2016 Loputon toisto ja muuttuvaisuus ovat olennaisia ulottuvuuksia japanilaisen Yayoi Kusaman (s.1929) taiteessa. Jo varhaisissa hippiliikkeestä inspiroituneissa performansseissaan 60-luvun lopun New Yorkissa hän kannusti kyseenalaistamaan yhteiskunnan normeja ja tiedostamaan epäkohtia. Ihanteena oli olemisen monimuotoisuus, vapauden, erilaisuuden ja riippumattomuuden kauneus. Kusama kokee maailman herkeämättömänä aistihavaintojen ja vaikutelmien runsaana tulvana, johon hän hakee selkeyttä pyrkimällä tyhjyyteen. […]
Ihmisen riistetty integriteetti
TAIDE 2/2016 Tämän päivän yhteiskunnassa taide on kaikkialla ja kaikesta on tullut taidetta. Sitä tarjotaan avuksi ja parannuskeinoksi mitä erilaisimpiin pulmiin, sen lisäksi kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua siihen. Siksi taiteen tulee muiden tehtäviensä ohella vedota suuriin ihmisjoukkoihin, mikä edellyttää tunnistettavuutta, yhdenmukaisuutta ja kepeyttä. Avuksi on otettu populaarikulttuurista ja mediasta kopioidut metodit. Tällainen taiteen välineellistäminen […]
Teheran – taiteen nykyhetkestä
TAIDE 1/2016 Minkälaista voi olla tämän päivän taide maassa, jonka historia ja kulttuuri ulottuvat tuhansien vuosien taa? Muinaisen Persian suurvallan viimeinen monarkia luhistui islamilaiseen vallankumoukseen vuonna 1979. Silloin shaahi Reza Pahlavi pakeni maasta Ajatollah Khomeinin palattua maanpaostaan Ranskasta palvottuna vapauttajana. Siitä lähtien Irania on hallinnut islamilainen papisto, valtiomuoto on teokratia jota nimellisesti johtaa vaalein valittu […]
Rum att andas
HBL 28.1.2017 I en tid fylld av oro och spektakel är det inte alltid lätt att finna andrum. Så blir dock fallet i Marjatta Holmas (f. 1976) utställning där målningarna bildar en rumslig helhet med rymd och eftertanke. Hennes abstrakta betraktelser har inte något motiv utan tycks i stället handla om seendets och målandets idé. […]
Silja Rantanen har återvänt till färgerna
HBL 17.2.2017 Förundran och nyfikenhet inför det som finns har under decennier väglett Silja Rantanen i hennes konstnärliga gärning. I stället för att uppdikta utforskar hon verkligheten, framför allt det estetiskt konkreta som människan har åstadkommit. Hon iakttar, läser, antecknar och minns det hon finner vara av betydelse, beträffande såväl konstens historia som den fysiska […]
I skuggornas värld
HBL 17.12.2016 Hur skall man gestalta det som inte har en fysisk form? Observationer som fokuserar på det immateriella dominerar Jukka Hautamäkis lågmälda konst. Han uppmärksammar det som ofta passerar obemärkt i en värld som i övrigt koncentreras på det uppenbart konkreta och ljudliga. Även det knappt skönjbara har dock en källa ur vilken det […]