Bangkok taiteen näkökulmasta

TAIDE 2/2010 Olen seurannut Bangkokin nykytaiteen muutosta kymmenisen vuotta. Varsinainen nykytaidekenttä alkoi muodostua 1990-luvun puolen välin jälkeen. Silloin Chulalongkornin yliopistossa opettaneella, nykyisin Thaimaan taidehallintoa johtavalla Apinan Poshyanandalla oli siihen suuri vaikutus. Chinatowniin avattiin samoihin aikoihin avantgarde-taiteen tyyssija About Cafe jossa charmikkaan kahvilan ohella oli useassa kerroksessa näyttelytiloja. Siellä sai myös nähdä kokeellista lyhytelokuvaa ja performanssiesityksiä.

Tärkeä rooli oli niin ikään Project 304:lla jolla niihin aikoihin oli pieni vaihtoehtoinen tila lähellä Samsenin rautatieasemaa. Performanssitaiteilijoilla oli oma paikkansa pohjoisessa Bangkokissa, Concrete House. He ovat jo pitkään järjestäneet myös performanssifestivaalia jossa mm Roi Vaara on useasti esiintynyt. Kaikki nämä paikat sijaitsivat hajallaan viidentoista miljoonan asukkaan Bangkokissa joten niissä vierailu oli aina kussakin yhden kokonaisen päivän rupeama. Tänä päivänä tilanne on alkanut muuttua, on tullut uusia taiteilijoidenkin pitämiä gallerioita ja tiloja.

Uusi Bangkok Art and Culture Centre (BACC) sijaitsee keskellä kaupunkia ja sen lähistöllä kävelymatkan päässä on nyt useita muita taidepaikkoja. Niistä yksi on Jim Thompson Art Center jota johtaa Project 304:ssakin aktiivinen Gridthiya Gaweewong. Hän on Poshyanandan ohella Thaimaan tärkeimpiä taidevaikuttajia jonka ansiosta muun muassa on koottu thaimaalaisen kokeellisen elokuvan arkisto muutenkin taidetta ja arkkitehtuuria laajasti sisältävään William Warren Libraryyn, Jim Thompson Art Centerin toimiston yhteydessä.

Lähistöllä sijaitsee ylhäällä Lido-elokuvateatterin vieressä myös pieni vaihtoehtoinen galleria nimeltä White Space. Siellä oli tammikuussa esillä Maitree Siriboonin installaatio Isarn Boy – Soi 4. Siriboon on kotoisin Isarnista Kambodzan rajalta, seuduilta joilta Bangkokiin perinteisesti tulee suuria määriä nuoria ihmisiä päätyäkseen usein seksiteollisuuden pariin. Siriboon kääntää roolit toisin päin, hän esiintyy valokuvissa ulkomaalaisten miesystäviensä kanssa. Koko galleria oli verhottu tulipunaisella silkillä ja sametilla. Lattiaa peittivät ruusun terälehdet ja valkeat sulat. Sulat esiintyivät myös muuten vähäpukeisten miesten enkelinsiivissä. Valokuvien klassiset asetelmat veivät ajatuksen Caravaggion aikaan. Siriboon itse kuvataan lähes yliluonnollisena, usein alastomana hahmona miesten palvonnan kohteena. Hämärässä tilassa soivat hiljaa anglikaanisen Libera-poikakuoron sakraalit sävelet. Installaatio sisälsi kaikessa pateettisuudessaan vilpittömyyttä joka toi mieleen Derek Jarmanin ylistyksen kauneudelle ja miesten väliselle rakkaudelle.

Melkein kävelymatkan päässä kapealla loputtoman pitkällä kujalla on yksi Bangkokin merkittävimmistä gallerioista, 100 Tonson Gallery. Heidän taiteilijoitaan on mm Araya Rasdjarmrearnsook, joka on esittänyt Kiasmassakin herkkiä kuolemaa käsitteleviä videoinstallaatioitaan. Tammikuussa galleriassa avautui kolmen thaimaalaisen taiteilijan näyttely jonka runkona oli ääni-installaatio. Huone täyttyi lattiasta kohoavista varrellisista mikrofoneista joissa kussakin oli kuultavissa erilaista pelkistyneen abstraktia äänimaisemaa. Video taustalla oli unenomaista tajunnanvirtaa jossa väliin manipuloidut tietokoneanimaatiot latistivat ilmaisua.

Hua Lamphongin rautatieasemaa vastapäätä on DOB-galleria. Siellä ripustettiin tammikuun loppupuolella Amrit Chusuwanin käsitteellistä näyttelyä. Sen aiheena oli kärsimys ja siitä vapautuminen. Chusuwanin taide on vähäeleisen pohdiskelevaa ja sisältää usein hiljaisia kysymyksiä kontemplaation muodossa.

Thaimaalainen ulkomailla hyvin tunnettu taiteilija Rirkrit Tiravanija on joitakin vuosia sitten yhdessä kollegansa kanssa perustanut VER galleryn. Siellä oli tammikuussa esillä Grid Versus Chaos, näyttely jossa taiteilijat pohtivat kaupunkiyhteisön olemusta. Hongkongilainen, Suomessakin tunnettu Amy Cheung perusti näkemyksensä Oscar Wilden teokseen Onnellinen prinssi. Hänen pimeään tilaan tehty installaationsa kuvasti hyvin niitä vastakkaisia voimia joita Wilde tarinassaan niin koskettavasti kuvailee. Niin ikään Hongkongista oleva Wei Leng Tay toi valokuvissaan esiin yksityisten ihmisten koteja ja niiden eri elementtejä joissa länsi ja itä kohtaavat. Taiteilijapari MAP OFFICE oli levittänyt lattialle laajan installaation jossa kuvitteellinen kaupunki rakentui pienistä osasista, myös orgaanisesti lisääntyvistä. VER gallery on juuri muuttamassa näistä jokirannan erinomaisista tiloistaan helpommin saavutettavalle alueelle lähelle Democracy Monumentia. Sen uusia tiloja vastapäätä sijaitsee pieni mutta merkittävä kirjakauppa Candide joka toimii myös kohtaamispaikkana erilaisille intellektuelleille.

Bangkokissa on useita taideyliopistoja, niistä vanhin on kuninkaallinen Silpakorn University joka sijaitsee Wat Phra Kaewin ja Grand Palacen naapurissa Chinatownin kupeessa. Silpakorn Art Centren ohjelmisto on poikkeuksia lukuun ottamatta perinteinen. Bangkok University ja Chulalongkorn University keskittyvät enemmän taiteen uusiin alueisiin ja niillä molemmilla on myös alueillaan omat galleriat.

Vastaa