Varjoja valkeassa avaruudessa

TAIDE 1/2022 Tummia utuisia jälkiä paperilla.  Kuin muistumia tapahtumista, arvoituksellisia fragmentteja valkeassa avaruudessa. Osa niistä toistuu muistuttaen toisiaan, on kuin ne tanssahtelisivat loputonta liikettä kadoten lopulta kauas pois yli paperin reunojen. Antti Keitilä on aiemmin teoksissaan tavoitellut valon liikkeitä ja heijastusten eteeristä maailmaa. Nyt hän hahmottaa valoa varjojen kautta, varjojen jotka itsenäisinä muodostavat kokonaisia maailmoja. Varjojen intensiteetti vaihtelee, niiden harsonomaiset muodot vaikuttavat olevan jatkuvassa muutoksen ja hajoamisen tilassa. Toisinaan ne tihentyvät mustiksi pinnoiksi, joiden reunoja jo valo vähitellen kutsuu luokseen. Toisinaan ne taas kokoontuvat yhteen muistuttaen rykelmää outoja hämähäkin kaltaisia varjohyönteisiä. Joissakin teoksista kuu näyttäisi hehkuvan lumoustaan yön mustuudessa, utuisten pilviharsojen saattelemana.   

Varjojen aineeton olemus herättää ihmetystä, niistä välittyy vahva tunne läsnäolosta vailla minkäänlaista merkkiä taiteilijan kädenjäljestä. Selitys on löydettävissä Keitilän käsitteellisestä ja samalla käytännönläheisestä lähestymistavasta. Hänelle luonteenomaisesti teokset perustuvat havaintoon, joka taas on johtanut kokeiluihin tarkastellun ilmiön rekonstruoimisesta luonnon omien elementtien avulla. Nokipiirrosten henkäyksenkeveistä varjoista välittyvä liikkeen ja muutoksen väistämättömyys on seurausta tulen arvaamattomista liikahduksista sen lähestyessä paperia. Teoksissa on näin useita merkitystasoja ja käsitteellisiä kerrostumia: havainto, idea ja yhtä tärkeänä niiden kokemukseen perustuva käytännöllinen, todellisuudessa tapahtunut toteutus. Toteutuksesta muodostuu kaikessa arkipäiväisyydessään jotakin täysin muuta, valmiit kuvat henkivät silkkaa kontemplaatiota täynnä selittämättömän luontokokemuksen runoutta.     

Keitilän teoskokonaisuus on yhtenäisen ilmava, rytmisen pelkistetysti ripustetut teokset ovat intensiivisessä vuoropuhelussa keskenään. Niiden vaihteleva koko ja vähäeleinen kehystys ovat täydellisessä tasapainossa ilmaisun haurauden kanssa.